Erittäin hyvä

...muttei täydellinen. Piipahdettiin Nuukin kanssa Lohjan ryhmänäyttelyssä sunnuntaina Maija Sylgrenin tuomaroitavana. Ennen kehää ehdittiin vähän harjoitella juoksemista ja seisomista yhdessä australianpaimenkoirien kanssa, eikä mitään ongelmaa, hienosti seisoi ja juoksi hihna löysällä. Minäkin sain kasteltua kengät tässä vaiheessa, sillä koko ajan satoi, ja kehät oli nurmella.

Kehä alkoi kelpeillä ja niitähän olikin kokonaiset kolme kappaletta. Me mentiin toisen uroksen kanssa kehään ja siinä vaiheessa Nuuk oli jo ihan venkura, ei keskittynyt kunnolla. Sain sen kuitenkin juoksemaan ihan ok, mutta tuomarin vinkupallo seisoessa oli sit jo liikaa, Nuuk yritti hötkyillä sinne ja tänne, enkä saanut sitä rauhassa enää seisomaan. Voi nolo. EH tuli, mutta arvostelu oli viimeistä lausetta lukuunottamatta ihan mukavaa luettavaa. Heti arvostelun jälkeen kehän laidalla otettiin pieni seisomistreeni, eikä mitään ongelmaa, Nuuk oli kuin patsas. Good timing, I would say. Jäätiin kakkoseksi sille toiselle urokselle sitten kilpailuluokassa. ERIä ei toisaalta saanut kukaan kelpeistä, joten linjakin oli tiukahko.

'2v5kk oikeat rungon mittasuhteet omaava nuori uros jolla selvä sukupuolileima. Hyvä uroksen pää. Oikea purenta. Hieman kookkaat korvat. Hyvä kaula. Hyvin kehitt. rintakehä. Tasap. kulmaukset. Liikkuu yhdensuuntaisesti. Riittävällä askelpituudella. Hyvä häntä. Köyr. hieman ylälinjaansa liikkeessä. Käytös saa vielä varmentua.' EH NUK2

Toivon, että tuo arvosteluun kirjattu ikä oli vain kirjaajan moka, eikä tuomari oikeasti kuvitellut Nuukin olevan 2v5kk, sillä mielestäni hyvin selvästi koiran iän hänelle kerroin. No, whatever.

Iltapäivällä mentiinkin sit Ojankoon treenaamaan keppejä Lauran ja Anskun kanssa. Viriteltiin verkot kepeille ja kokeiltiin. Nuukilla ongelmana on ollut se, että kapealla kujalla (kujan leveys 10cm) pujottelee tosi hyvin, mutta suoria ei oikein tunnu tajuavan. Ajattelin, että jos kujan lisäksi tekisi parit treenit verkoilla, saattaisi se oikea toimintatapa löytyä suorille kepeille kuin itsestään. Ja todellakin! Nuuk teki kepit ihan hurjalla vauhdilla! Se sukelsi kepeille mistä kulmasta ja miltä etäisyydeltä vaan, ja pää alhaalla pujotteli hyvällä rytmillä. Olin ihan äimistynyt. Jotenkin unohtui se aamun näyttelysekoilu samoin tein. Kuka niistä kauneuskilpailuista piittaa, kun voi tehdä agilityä :)