Torstaina käytiin taas aksailemassa, tällä kertaa poikkeuksellisesti ilman kouluttajaa. Tehtiin Nuukin kanssa isoa puomia, kääntymistreeniä hyppyneliöllä ja kujakeppejä.
Isoa puomia tehtiin jo kuin vanha tekijä, vaikkakin pari kertaa 'kiipeä'-käskystä huolimatta ajatteli ohittaa puomin ja oikaista namialustalle. Kuitenkin silloin kun lähti kunnolla, myös teki vauhdilla, eli alun jännäilyistä ollaan päästy. Nyt vaan lisää toistoja, jotta päästään noista puomin ohijuoksuista eroon. Hyppyneliöllä tehtiin takaaleikkauksia ja takaakiertoja. Sain Nuukin kääntymään terävästi, kun muistin itsekin tehdä tiukat käännökset. Hyvä! Kepit on jääneet jotenkin viime aikoina unholaan, joten ajattelin, että niitä voisi vähitellen ryhtyä viemään eteenpäin. Hyvin jo opitut jutut kuitenkin sieltä pienen mielen syövereistä löytyivät ja kulmistakin (tosin loivista sellaisista) tuli onnistuneita sisäänmenoja. Kujalla nyt siis treenailemme ja vähitellen saa varmasti alkaa kujaa jo kaventamaan. Ajattelin kuitenkin vielä pari treeniä vahvistella tauon jälkeen kepeille hakemista, ennen kuin ryhdytään tutustumaan pujottelun ihmeelliseen maailmaan.
Tänään mentiin heti aamusta tekemään pikatreenit Ojankoon. Puomi tehtiin ihan vaan pari kertaa, tällä kertaa meni hyvin. Hyppyneliöllä jälleen jatkettiin niitä takaaleikkauksia ja takaakiertoja. Ja nyt tehtiin hienosti! Nuuk luki kaikki takaaleikkaukset hyvin, eikä tullut ollenkaan epäröintejä. Lopuksi tehtiin taas kujakepeillä kulmia, nyt vähän vaihtelevalla menestyksellä, pari kertaa sujahti kepeistä 'läpi'. Mutta loppuun saatiin kuitenkin myös monta priimaa toistoa. Sattui sitten vielä yksi huonosti mietitty, huonosti tehty-hetkikin kun Nuuk karkasi kentän laidalta huilitauolta leikkimään kentän läpi tulleen spanielin kanssa. Eikä sit tietty kuunnellut yhtään, kun pääsi leikin makuun... No, ei sen puoleen kuunnellut kyllä tuo spanielikaan. Mutta näitä ei tarvitsisi tulla ollenkaan. Oma moka kun en ollut tilanteen tasalla, että olisin ehtinyt Nuukille murahtaa ennen koko pyrähdystä. Kyllä se sit sieltä tietty lopulta tuli luokse, mutta ärsyttävän kauan siinä meni. Mitä opimme tästä? Luoksetulo tehotreeniin. Ja entistä enemmän keskittymistreeniä myös. Kaiken kaikkiaan jäi silti hyvä fiilis treenistä, kun jotain oltiin taas opittu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti