Meidän agiryhmä vaihtui. Samalla vaihtui päivä ja kouluttaja, nyt käydään torstaisin treeneissä Ojangossa Sanna Lehtosen opastama ja ainakin eilisen treenin jäljiltä jäi kyllä todella hyvä mieli! Vaikkakin kaikki muut ryhmässä taitavat olla jo kisaavia koirakoita, eli me ollaan ehdottomasti pahnan pohjimmaisena. Nuukin kanssa otettiin kuitenkin ihan vain pientä meille sopivaa osaa radasta, jota muut tekivät kokonaisena. Hienoa oli, että itse pääsin tutustumaan koko rataan ja miettimään muiden mukana ohjauskuvioita ja kuulemaan Sannan ohjeita myös pidemmällä oleville koirakoille.
Nuukin kanssa teimme hyppykuviota, joka sisälsi takaaleikkausta ja poispäinkäännöstä. Yleisesti ottaen meni tosi hyvin ja poispäinkäännöksetkin onnistuivat hienosti, vaikkei niitä oikeastaan olla juurikaan aiemmin tehty. Alkuun menivät myös takaaleikkaukset, kunnes Nuuk ryhtyi oikomaan. Saatiinkin kotiläksyksi paljon palkattuja onnistuneita takaaleikkauksia yhdellä esteellä.
Suurin anti treenissä oli kuitenkin se, että tajusin vasta nyt miten Nuuk reagoi oikeasti mun rytmin vaihdoksiin. Ei se kaahota menemään, jos mä en kaahota ja hosu sen vieressä! Sehän hidasti ja oli tosi hyvin kuulolla, kunhan mä vaan maltoin tehdä rauhassa. Enkä tarkoita nyt sitä, että me radalla käveltiin, vaan silloin kun aikaa tarvittiin, saatoin sitä sen puoli sekuntia ottaa ja hyvin toimi. Ensimmäistä kertaa tuntui, että ehdin tehdä kaiken mitä pitikin ja koirakin ymmärsi, jes!
Lisäksi saatiin lähdössä varasteluun paljon vinkkejä. Kun jätän koiran, olen aina toiminut just eikä melkein samalla tavalla ja niinpä koira ennakoi lähdön usein. Nyt vapautetaan mitä erilaisimmilla tavoilla eri paikoista ja liikkeessä ja paikallaan ja ja... Ja niitä toistoja paljon paljon, jottei Nuuk enää osaa ennakoida just sitä tiettyä liikettä ja katsetta. Näillä eteenpäin.
Saatiin kutsu myös kennelpiirin toko 1:seen, joka alkaa ensi sunnuntaina ja jatkuu sit seuraavat kuusi viikkoa. Kivaa.
Mulla pysyy kaikki koirat lähdössä nimenomaan sen takia, että ne on rutinoituneita mun toimintaan. Jätän koiran, kävelen sinne mihin olen suunnitellut, pysähdyn, kutsun. En koskaan kutsu liikkeestä koiraa, jottei se edes osaa ajatella lähtevänsä ennen kuin olen pysähtynyt ja katsonut sitä. Jos sillon varastaa kun katson koiraan, siihen on helppo puuttua välittömästi. Mutta tyylejä on monia :)
VastaaPoistaKiva kuulla, että treenit etenee!! Mites teidän tokoilut?
Joo, täytyy nyt katsoa, että mikä meidän kohdalla toimii, kun tuo ensimmäinen taktiikka ainakin tällä hetkellä tuntuu vähän pettävän. Kun Nuukin mielestä se voi ihan hyvin lähteä puoli sekuntia ennen kuin annan luvan. Tai ryömiä vähitellen eteenpäin kun käännän selän...
VastaaPoistaTokoilut etenee vähitellen ja rauhalliseen tahtiin. Seuraamisessa on jo idea löytynyt ja paikalla olot sujuu kivasti (toisin kuin siellä agikentällä..). Istu-seiso-maahan tekniikkaa ollaan treenailtu sekä noutokapulan pitoa. Noutoa muuten sitten lelulla, jonka tuo jo hyvin. Ollaan viime aikoina tehty aika paljon kontakti- ja leikkitreeniä eri paikoissa, koska Nuuk on alkanut reagoimaan mun mielestä turhan herkästi ympärillä tapahtuviin asioihin ja sit keskittyminen herpaantuu... Mutta tää tuntuis nyt tuottavan tulosta ainakin eilisten treenien perusteella :)