keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Mitä ihmettä, onnistunut paikkamakuu?!

Sunnuntaina hiihdetystä 45km:n Puoli-Pirkasta (minä) ja raskaasta hommasta kokopäiväisenä kisaturistina (Nuuk) selvinneenä me maanantaina taas tokoiltiin.

Aluksi treenattiin merkkiä, jota ei Nuukin kanssa ole oikeastaan vielä aiemmin treenattukaan. Nopeasti se tajusi idean ja löysi hyvin paikan merkin takaa, nyt vaan otetaan tämäkin treeniin myös kotona.

Tehtiin myös jääviä niin, että itse liikuttiin takaperin koirasta poispäin ja annettiin i-m-s-käskyjä sekalaisessa järjestyksessä ja pyrittiin olemaan tarkkana palkan ajoituksen kanssa. Liikkeestä istuminen on meillä vielä hyvin hyvin vaiheessa, mutta saatiin me siitäkin pari onnistunutta toistoa. Maahan Nuuk menee hyvin, tosin nopeamminkin se voisi mennä ja seisahduksen terävyyteen saatiin vinkkinä, että palkka lentää heti käskyn jälkeen, jolloin seisahdus on nopeampi. Olen tähän asti aina odottanut, että molemmat etutassutkin on paikallaan, mutta tämä on johtanut siihen, että seisahtuu aika hitaasti ja ottaa etutassuilla käskyn jälkeen aina sen tap-tap, kaksi askelta. Nyt kuitenkin saatiin täpäköitä pysähdyksiä, miksi en ole tajunnut palkata näin aiemmin?

Sit tehtiin kehääntulo, luoksepäästävyys ja  paikkamakuu 2 min. niin, että maahanmenot jokainen erikseen merkistä, samoin sivulletulot. Kehääntulo ok ja luoksepäästävyydessä nousi taas seisomaan, mutta paikkamakuussa Nuuk oli ihan pro! Toki kävin palkkaamassa vielä pari kertaa välissä ja välimatkaa vaihtelin, mutta ei mitään epävarmuuden merkkejä, vaan korvat pystyssä tarkkaavaisena se siellä odotti. Voi että olin tyytyväinen! Tuli taas uskoa siihen, että kyllä me vielä joskus saatetaan sinne kokeeseenkin päästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti