Eiliset agitreenit oli enemmän kuin kivat. Tuli taas todistettua se, että kun osaisi ohjata, tekisi Nuuk hienosti. Parasta oli silti ehkä se, että lopputreenistä lopulta myös ohjaaja onnistui ja saatiin radan pätkä onnistuneesti läpi! Joskus hyvin pienistä asioista voi olla niin onnellinen :)
Alkuun neljän esteen sarja (ei siis sen pidemmästä pätkästä ollut kyse) tuntui vaikealta, kun olin jatkuvasti myöhässä, kuten valitettavan usein saan huomata... Mutta tarkoitus oli valssata, lähettää Nuuk takaakiertoon ja päällejuosta siihen perään, niin ei vaan oma aivokapasiteetti tahtonut riittää tämän kaiken käsittelyyn, saati koordinaatiokyky toteutukseen oikea-aikaisesti. Juha sitten ihan kädestä pitäen näytti este kerrallaan, missä mun pitää milloinkin olla ja millä linjalla. Ja sen jälkeen kaikki toimikin hienosti! Paikalla oloihin tarvitaan edelleen lisää treeniä, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti