Voi mikä pentu..!

Ensimmäiset päivät ovat kuluneet lähinnä ihmetellessä miten hieno ja fiksu pieni pentu voikaan olla. Olemme harjoitelleet ihan perusjuttuja kuten omaa nimeä, katsekontaktia ennen ruokaa ja luoksetulon alkeita. Nuuk on keksinyt nopeasti mistä on kyse ja on ihan intoa täynnä mukana mitä ikinä tehdäänkään.

 
Kissat ovat pikkukelpin mielestä todella kiinnostavia ja kivoja, ja pikkukelpi taas ei ihan niin kiva kissojen mielestä. Uma (nuorempi kissa) kyllä on kiinnostunut ja käy haistelemassa uutta tulokasta aina kun se nukkuu, mutta hereillä ollessaan Nuukin vauhdikas meno on tällekin kissalle liikaa. Amos (se vanhempi kissa) taas on majoittautunut ikkunalaudoille ja näyttää siltä, että se laskee sataan jo sadatta kertaa. Jahtausleikkeihin kun ei Nuukia päästetä, niin homma sujuu hienosti. Ja haukkumistakin yritetään välttää. Onneksi pennun huomio on hyvin helposti käännettävissä positiiviseen tekemiseen.

Hihnassa kulkemista ollaan myöskin treenailtu, sekä sisällä että ulkona. Hienosti on sujunut, tänään uskaltauduttiin jo piipahtamaan reippaasti kotipihan ulkopuolellakin. Omalla pihalla ollaan kuitenkin pääosin juoksenneltu ihan vapaana. Ja lähes kaikki hädät ollaan saatu tehtyä ulos. Joitakin pissoja on myös sisälle kyllä tullut.

Olin varustautunut jotenkin siihen, että yöt voi olla aika hankalia aluksi, mutta mitä vielä! Laitoimme makuuhuoneen koiraportin yöksi kiinni ja Nuuk nukkui kanssamme makuuhuoneessa omalla viltillään. Ei pienintäkään valitusta, siihen se köllähti heti kun valot sammuivat. Pentu nukkui ensimmäisenä yönä seitsemän tuntia putkeen ja siihen aamuruoan ja -pissojen jälkeen vielä kaksi lisää. Ja samalla linjalla ollaan sittemmin jatkettu, toivottavasti jatkossakin. Loistopentu :)