Kisoja, kisoja, kisoja!!!

Nuukin kanssa ollaan nyt alkuvuosi ahkerasti treenattu ja kisattu agia. Ajattelin, että otetaan heti tähän vuoden alkuun vähän useammat kisat ja katsotaan, onnistutaanko me saamaan kisarutiinia ja samalla nollia aikaiseksi myös kolmosissa. Ja hei ihan kiitettävästi ollaan saatu, kolmet kisat tänä vuonna ja saldona neljä nollaa ja ensimmäinen agilityserti! Viimeisimmissä kisoissa onnistuttiin saamaan jo kaksi nollaa samalle päivälle, mutta ei kuitenkaan vielä peräkkäisille radoille. Tällä hetkellä on kivasti omaan taitotasoomme nähden paketti kasassa kisoissa, mutta silti treeneissä tekemistä riittää. Erityisesti treenin alla on ohjaukset, joissa Nuukin täytyy tulla mua kohti, sillä edelleen niissä vauhti ei ole sitä kaikkein parasta. Eli päällejuoksua, niistoa ja pakkovalssia on listalla. Unohtamatta meidän ainaisaiheita; tiukemmat käännökset ja nopeammat kontaktit.

6.1. kisoissa KKK:n kisat Vuokkosilla, tuomarina Sami Topra. Tuomari kävi jälkituomitsemassa meille ensimmäiseltä radalta keinulta kontaktivirheen. Sisuuntuneena tehtiin sitten toisella radalla nolla, oltiin kakkosia ja napattiin serti! Vaikka radalla pieniä lipsahduksia sattuikin.

11.11. oman seuran kisat Vuokkosilla, tuomarina Rauno Virta. Ensimmäiseltä radalta nolla, sijoitus 5 ja kahdelta muulta hyllyt. Hypärillä keskityin niin alkusuoran päässä olevan takaakierron ohjaamiseen, että unohdin sitten seuraavassa hetkessä Nuukin mun selän taakse, ja siellähän se sitten jo viipotti ihan väärällä hypyllä. Viimeinen rata oli sellaista kaahotusta, ettei siinä videossa juuri ole näkemistä.

1.2. BAT:n kisat Vuokkosilla, tuomarina Pertti Siimes. Ensimmäiseltä radalta taistelunolla! Aivan totaalisen kamala viimeiset kolme estettä. Sijoitus kuitenkin seitsemäs. Hypärillä linjasin Nuukin esteen ohi, kun ei se tullutkaan siihen päällejuoksuun, mitä olin kuvitellut. Eli sieltä hylly. Viimeiseltä radalta hyvä nolla! Erityisen tyytyväinen olen toisen hypyn tiukasta käännöksestä! Puomille lähetystä jäin ihan turhaan varmistelemaan, ei se sinne putkeen olisi ollut menossa, mutta tulipa testattua kontaktiosaamista. Hyvin Nuuk pysähtyi kontaktille odottamaan hidastelevaa ohjaajaansa, vaikka oli reippaasti mua edellä. Sitten pieni jännitysmomentti hypyllä ennen keppejä, kun onnistuin potkaisemaan siivekettä (joka ei kuitenkaan videolla taida näkyä), mutta onneksi rima ei tullut alas. Sijoitus oli kovatasoisessa kisassa seitsemäs.

Nyt lähdetään viikoksi Rukan lumille ja seuraavaksi kisataankin viikon päästä sitten kotimatkalla Jyväskylässä. Vaihteeksi siis jossain muualla kuin omassa hallissa :)

Mitä tapahtui vuonna 2013?

Viime kuukaudet blogissa on vallinnut ihan liian pitkäksi aikaa venähtänyt hiljaisuus ja tässä välissä on ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Mutta otetaan kuitenkin pieni yhteenveto viime vuodesta näin vuoden alkuun.

Ensinnäkin, viime vuosi oli mahtava. Mentiin paljon eteenpäin joka lajissa, pidettiin kivaa ja pysyttiin pääosin terveenäkin!

Agissa startattiin maaliskuussa ekoissa virallisissa kisoissa, loppukesästä noustiin kakkosiin ja sieltä muutaman kisan jälkeen vielä saman vuoden puolella kolmosiin. En olisi ikinä silloin kisauraa aloittaessa uskonut! Meidän yhteistyö on parantunut huimasti ja Nuukista on tullut taitava sekä radan että ohjaajan lukija. Omakin työskentely kentällä on kehittynyt vuodessa valtavasti. Päästiin kesällä mukaan oman seuran agilityn tehoryhmään ja ollaan saatu nauttia hyvien kouluttajien antoisista treeneistä koko syksy. Erityisesti Karstusen Jannen treenit ovat olleet todella hyödyllisiä. Ja Juhan valmennusryhmässä käytiin säännöllisesti.

Tokossa uskaltauduttiin toukokuussa kokeeseen, saatiin alo1-tulos ja päätettiin suunnata katse samoin tein kohti avointa luokkaa. Tarkoitus oli syyspuolella mennä vielä kokeeseen, mutta se jäi ja keskityttiin sen sijaan treenaamiseen. Oltiin oman seuran tokoryhmässä koko syksy ja saatiin mahtavasti vinkkejä, kuinka viedä harjoittelua eteenpäin. Paljon on tullut myös tokopuolella kehitystä, erityisesti häiriönsieto on kehittynyt ja samalla keskittyminen tekemiseen, ilme ja asenne parantunut.

Haussa saatiin Nuuk jälleen oikeille urille jonkunmoisten haparointien jälkeen. Se siirrettiin haukulta rullalle ja homma alkoi toimia. Rullantuontia treenattiin ensiksi aika pitkään kentällä, kunnes siirrettiin kuvio etsintätreenin yhteyteen metsään. Erityisesti syksyllä tehtiin myös esineruutuja ja Nuuk meni harppauksin eteenpäin myös tässä, päästiin jo valmiisiin esineisiin asti. Tottistakin käytiin silloin tällöin tekemässä ja kerran ammuttiinkin Nuukille. Todettiin, että ampuminen vaatii treeniä, sillä Nuuk reagoi rehvakkaasti haukkuen paukkuun.

Jäljestys jäi aivan alkumetreille, kaikkeen ei aika riittänyt.

Muutamassa näyttelyssäkin käytiin, saldona pari ERIä ja SA:ta, myös VASERT ja CACIB, erkkarista EH.

Ja loppuvuoden ilahduttaja oli tietysti pieni musta Tikru, joka oli meillä hoidossa muutaman viikon, vei sydämen, söi sängyn ja jätti taakseen pentukuumeen.