torstai 6. helmikuuta 2014

Mitä tapahtui vuonna 2013?

Viime kuukaudet blogissa on vallinnut ihan liian pitkäksi aikaa venähtänyt hiljaisuus ja tässä välissä on ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Mutta otetaan kuitenkin pieni yhteenveto viime vuodesta näin vuoden alkuun.

Ensinnäkin, viime vuosi oli mahtava. Mentiin paljon eteenpäin joka lajissa, pidettiin kivaa ja pysyttiin pääosin terveenäkin!

Agissa startattiin maaliskuussa ekoissa virallisissa kisoissa, loppukesästä noustiin kakkosiin ja sieltä muutaman kisan jälkeen vielä saman vuoden puolella kolmosiin. En olisi ikinä silloin kisauraa aloittaessa uskonut! Meidän yhteistyö on parantunut huimasti ja Nuukista on tullut taitava sekä radan että ohjaajan lukija. Omakin työskentely kentällä on kehittynyt vuodessa valtavasti. Päästiin kesällä mukaan oman seuran agilityn tehoryhmään ja ollaan saatu nauttia hyvien kouluttajien antoisista treeneistä koko syksy. Erityisesti Karstusen Jannen treenit ovat olleet todella hyödyllisiä. Ja Juhan valmennusryhmässä käytiin säännöllisesti.

Tokossa uskaltauduttiin toukokuussa kokeeseen, saatiin alo1-tulos ja päätettiin suunnata katse samoin tein kohti avointa luokkaa. Tarkoitus oli syyspuolella mennä vielä kokeeseen, mutta se jäi ja keskityttiin sen sijaan treenaamiseen. Oltiin oman seuran tokoryhmässä koko syksy ja saatiin mahtavasti vinkkejä, kuinka viedä harjoittelua eteenpäin. Paljon on tullut myös tokopuolella kehitystä, erityisesti häiriönsieto on kehittynyt ja samalla keskittyminen tekemiseen, ilme ja asenne parantunut.

Haussa saatiin Nuuk jälleen oikeille urille jonkunmoisten haparointien jälkeen. Se siirrettiin haukulta rullalle ja homma alkoi toimia. Rullantuontia treenattiin ensiksi aika pitkään kentällä, kunnes siirrettiin kuvio etsintätreenin yhteyteen metsään. Erityisesti syksyllä tehtiin myös esineruutuja ja Nuuk meni harppauksin eteenpäin myös tässä, päästiin jo valmiisiin esineisiin asti. Tottistakin käytiin silloin tällöin tekemässä ja kerran ammuttiinkin Nuukille. Todettiin, että ampuminen vaatii treeniä, sillä Nuuk reagoi rehvakkaasti haukkuen paukkuun.

Jäljestys jäi aivan alkumetreille, kaikkeen ei aika riittänyt.

Muutamassa näyttelyssäkin käytiin, saldona pari ERIä ja SA:ta, myös VASERT ja CACIB, erkkarista EH.

Ja loppuvuoden ilahduttaja oli tietysti pieni musta Tikru, joka oli meillä hoidossa muutaman viikon, vei sydämen, söi sängyn ja jätti taakseen pentukuumeen.

4 kommenttia:

  1. Hieno vuosi teillä ollut - onnea!! Tsemppiä tulevaan!! :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä näitä kuulumisia on odotettukin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokoajan on pitänyt kirjoittaa, mutten vaan ole saanut aikaiseksi... Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)

      Poista