Nyt on joku lamppu syttynyt mun ja Nuukin yhteistyön suhteen rataa tehdessä. En tiedä onko se syttynyt mun vai kelpin päässä, mutta tärkeintä on, että se palaa! Ollaan sekä Oreniuksen Juhan että Sannan treeneissä tehty parina viime viikkona niin hyvää radanpätkää, ettei ikinä! Ensimmäistä kertaa mulla on ollut sellainen fiilis, että ehdin ihan hyvin tehdä suunnitellut ohjaukset ja Nuuk kulkee kuin ajatus. Vitsi miten siistiä! Juhaltakin saatiin kehuja, että kyllä nyt on edistystä tapahtunut ja se on paljon se. Nuukin vauhti on kuulemma ihan huippuluokkaa, kun se pääsee kunnolla vauhtiin. Kyllähän mä sen oon huomannut, että Nuuk kulkee joo lujaa, kun itse ei millään meinaa ohjauksissa perässä pysyä, mutta että ihan niin lujaa?!
Mut että oujee ja vaikka kuinka mahtava fiilis!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti