Hyppytekniikkaa

Me oltiin aluevalmennusporukalla Vappu Alatalo hyppytekniikkakurssilla koko sunnuntaipäivä Ojangossa. Heti alkuun Vappu totesi, että kai te kaikki olitte olleet luennolla, muuten hän ei yleensä harjoituksiin mukaan ota. No, ei olla oltu luennolla, mutta ei meitä silti pois potkittu, lupasin kyllä mennä heti kun tilaisuus tulee.

Ensimmäinen harjoitus oli perussarja, eli viiden hypyn sarja (kuuden askeleen välit), rimat 15cm. Tässä ensimmäisen kerran tehdessä hyppäsi viimeiset kaksi hyppyä kerralla, muuten oikein siistiä tekemistä. Siirrettiin palkkaa toiseksi viimeiseen väliin, sitten seuraavalla toistolla viimeiseen ja lopulta tehtiin taas koko sarjaa, nyt tarkemmin hypäten ja onnistuneesti.

Seuraavaksi tehtiin kasvavaa sarjaa, välit 6-7-8-9 askelta, rimat edelleen 15cm. Tässä teki heti hyvin, tehtiin vain kaksi toistoa ja sitten tauolle.

Kolmas harjoitus oli set point. Eli lähdettiin speed pumpin takaa ja yhden askeleen vauhdilla hypättiin okseri. Tässä käytti alkuun voimakkaasti niskaa, mutta tekniikka parani toistoilla.

Ruokatauolla Vappu näytti oman koiransa kanssa temppuja, joilla parannetaan koiran lähtöasentoa pystymmäksi, jolloin sillä paremmat edellytykset hypätä hyvin. Käytännössä ihan perinteinen käsikosketus, joka kohottaa koiraa istuma-asennossa ylöspäin toimii hyvin. Tämän Nuuk jo hyvin osasikin. Toinen oli sheippaamalla opetettava etujalkojen nosto. Olen opettanut Nuukille jo aiemmin 'pupu'-asennon, jossa se istuu etujalat ylhäällä, mutta nyt vaan täytyy opettaa se siihen, että laskee myös jalat nopeasti maahan. Eli siis hypähtää etujaloilla ja kohottautuu parempaan ryhtiin istuessa.

Neljäs harjoitus oli korkeuden arviointi, eli kolme hyppyä (väleissä kuusi askelta), yhdeksän askelen väli ja okseri, jonka korkeutta vähitellen toistoilla kasvatettiin. Nuukilla rima kävi korkeimmillaan 60cm, jonka jälkeen laskettiin jälleen vähitellen takaisin lähtökorkeuteen. Nuukin tekniikka parani, mitä korkeammalle hypyn korkeutta nostettiin. Ja kun alettiin korkeutta laskea, alkoi Nuuk roiskia menemään miten sattuu. Ei toki pudottanut rimoja, mutta ei keskittynyt enää yhtä hyvin, eikä työstänyt kropalla yhtä hyvin, vaan 'retkautti' kuulemma selkää 'kelpiemäisesti' hypyn päällä. Kommenttina tähän tulikin, että fiksuna koirana Nuuk 'tietää jo miten tää menee' eli ennakoi, ja siitä syystä olisikin tärkeää, että sillä harjoitteluun tulisi paljon vaihtelua, jotta tältä ilmiöltä vältyttäisiin. Samalla lähtöön tuli enemmän kyttäystä ja koko koira painui etukenoon, vaikka kuinka palkkailin sitä istuessa ylöspäin.

Viides ja viimeinen harjoitus sisälsi alkuun set pointin ja sen jälkeen kaksi hyppyä, välit 6-9-9. Tämä oli selvästi harjoituksista haastavin, erityisti kun koira oli jo aika väsynyt tässä vaiheessa päivää. Alkuun käytti taas niskaa voimakkaasti, eikä hypännyt okseria hyvin. Tuotiin taas palkkaa lähemmäs ja jaksoi kuin jaksoikin työstää myös okserin kuntoon. Hieno Nuuk!

Yleisesti Vappu kommentoi, että hän kyllä Nuukista tykkäsi ja Nuuk hyppää oikein kivasti kelpieksi, niillä kun kuulemma näkee aina välillä melkoisia hyppytekniikoita. Kaiken lisäksi Nuuk ei kuumunut niin paljon, ettei olisi pystynyt työskentelemään, vaikka menohaluja tyypilliseen tapaan riittikin. Itsenäisessä jatkoharjoittelussa saadaan tehdä kaikkia edellä mainittuja harjoitteita, erityisesti set pointtia. Vauhditta hypätessä riman korkeus max. 45cm ja vauhdilla huoletta aina 65cm saakka. Erityisesti kannattaa keskittyä siihen, että koira oikeasti kokoaa itsensä ja hyppää niin, että hyppy lähtee paino takajaloilla, ettei painu turhan etupainoiseksi. Oikein hyvä ja varmasti tarpeellinenkin koulutuspäivä, kiinnitän varmasti jatkossa enemmän huomiota siihen kuinka koira hyppää.