Viime viikkojen puuhastelut

Viime viikot ollaan tehty paljon pientä tokotreeniä tähtäimenä ensimmäinen koe. Erityisesti ollaan keskitytty paikkamakuuseen erilaisissa häiriöissä, sekä liikkeiden ketjuttamiseen ja palkattomuuteen. Nyt näin kokeen käyneenä olisi voinut keskittyä myös pidentämään sitä seuruuta...

Agilityä ollaan treenattu tietysti myös, kuinkas muuten. Onnistuin jotenkin ensimmäisillä kisakäynneillä pistämään pirstaleiksi meidän puomin alastulokontaktin (no näkeehän sen videoltakin, että kannattaisi vaatia se kunnollinen kontakti kisoissakin, eikä vapautella miten sattuu...), eli siihen ollaan etsitty nyt sitä korjaussarjaa jo usemmankin treenin verran. Ongelmahan oli, että Nuuk alkoi himmailla alastuloja, mutta hyvin on alkanut homma taas muistua mieleen ja vauhti on palannut jo miltei ennalleen. Kontaktitehotreenit jatkuvat kuitenkin siis tulevaisuudessakin. Samoin keppien avokulmat on ollut erityistreenissä, sillä niissä Nuuk usein menee vasta toiseen väliin. Näitä ollaan treenailtu verkkoavusteisesti. Muita juttuja, joihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota on vastaiseen käteen paremmin reagoiminen ja vedot, joihin Nuuk tietyissä tilanteissa aika huonosti lähtee mukaan. Ai niin, ja se ainainen kääntyminen! Treenattavaa siis riittää :D Mutta kuitenkin viime  Juhan treeneissä tehtiin taas hyvällä menolla lopulta nollarata, että kyllä se tästä. Josko me kohta taas joihinkin kisoihinkin ilmottauduttais... 

Vietettiin Nuukin kanssa eilen mukava helatorstai agilityn ja muiden pentuesisarusten kanssa Liedossa. Sonjan koutsaamana tehtiin rataa, joka osoittautui samaksi kuin mitä Juhalla oltiin aiemmin tehty, mutta vähän eri estekulmilla ja välimatkoilla siinä oli enemmän kuin tarpeeksi tekemistä. Jälleen saatiin vinkkiä kääntymisiin ja samoin myös keppitreeniin. 'Jälleen' siis siksi, että ollaan oltu tässä kevään mittaan Sonjan valmennusryhmässäkin ja saatu joka treenissä käännöksiin vinkkejä, ne kun meillä eniten menoa hidastavat. Vähitellen näissäkin edistytään, varsinkin kun muistaisin kehuilla merkitä Nuukille ne radalla hyvin tehdyt tiukat käännökset.

Hakutreeneissä ollaan oltu vasta parit treenit metsässä. Sitä ennen tehtiin aika monet ilmaisutreenit kentällä (ja Okkokin lähti maalimieheksi!). Nyt siis ollaan siirretty sama rullantuontikuvio kentältä metsään ja hyvin toimii! Itse olen sählännyt kerran jos toisenkin, mutta Nuukilla ei ollut häivähdystäkään niistä viime syksyisistä epävarmuuksista, jee!

Paimentamassakin käväistiin Maiskis-porukalla Hilskan Kaisan luona, tällä kertaa mukana oli meidän lisäksi Lasse ja Lassen ja Nemin lapset Kalle, Bria, Paavo ja Tore, pieni Musca-bortsu sekä kelpiet Aulis ja Onni ja bortsu Safira. Hienoa oli taas nähdä eritasoisia koiria työskentelemässä lampailla. Mikä parasta, Nuukillakin se tasapaino sieltä alkoi löytymään ja vähän jo oikea etäisyyskin pyöröaitauksessa lampaita ympäri juostessa :) 

Käytiin tuossa huhtikuun loppupuolella viettämässä myöhäistä hiihtolomaa Pallaksen hienoissa maisemissa. Nuuk pääsi nauttimaan tunturien erämaaladuista sekä vetohiihtäen että ihan vaan vapaana juosten. Mahtavaa oli myös se, että kun lähdettiin kotia kohti, huomattiin, että mitä etelämmäs päästiin, sitä vähemmän näkyi lunta enää missään. Kevät oli tullut! Kauhean kivaa on ollut sittemmin siirtyä ulos treenailemaan pitkän hallikauden jälkeen. Jotenkin tuntuu, että virtaa treenaamiseen riittää taas myös itsellä vaikka kuinka! Nuukillahan meno näyttää yhtä vauhdikkaalta, on vuodenaika mikä hyvänsä :D